"Kun aloitin Suomen ensimmäisenä eläinten hyvinvointivastaavana, ensimmäinen versio hyvinvointiohjelmasta ei mennyt läpi silloiselta pomoltani. Olin tarkastellut eläimen hyvinvointia eläinsuojelulain rajalta. Tämä saattaa kuulostaa absurdilta nykypäivänä, mutta silloin koko hyvinvointi oli käsitteenä uusi. Olen edelleen tyytyväinen, että pomoni kehotti miettimään koko ohjelman uudelleen. Hyvinvointiohjelman tarkoituksena on pohtia, miten eläin voi oikeasti hyvin, eikä hoito täytä vain lain minimikriteereitä.

On tärkeää muistaa, että kun eläin on ihmisen hoidossa, niin eläimen hyvinvointi on silloin aina ihmisen vastuulla. Hyvinvoinnin takaaminen vaatii tietoa eläimen ravinnon ja liikunnan tarpeista sekä ymmärrystä eläimen käyttäytymisestä. Ihminen voikin tuoda paljon hyviä asioita eläimelle. Kuten sen, että eläimen ei tarvitse nähdä nälkää, janoa tai kipua. Joskus asiakkaan on vaikea ymmärtää, että ihmisen optimaaliset olosuhteet, esim. lämmön tarve, voi olla hyvinkin erilainen kuin lemmikillä tai varsinkin suureläimillä. Näiden asioiden edistäminen on tärkeää eläinlääkäreille."

Pirkko Hämeenoja, eläinlääkäri

Toiminut Suomen ensimmäisenä eläinten hyvinvointivastaavana